sunnuntai 11. joulukuuta 2011

22.04

Tuntuu oudolta miettiä, että ihminen jonka on joskus nähnyt elävän ja hengittävän, onkin nyt kuollut. Vaikka tää ihminen ei ole mulle läheinen tai mitään, en edes tunne sitä, silti.. Sittenkun vielä huomaa miten moni ihminen tästä henkilöstä on välittänyt, ja hän päätti lähteä pois liian aikaisin. Lievästi sanottuna pistää kyllä ahistamaan. Miten paha olo ihmisellä pitää olla että päätyy tuommoseen ratkaisuun? hyh haluisin vaan mennä ulos ja juosta 9998765 kilometriä jonnekin kauas ja saada tän ahistavan olon pois. Miten tuon ihmisen kuoleminen voi vaikuttaa minun tunteisiin näin paljon? 


Miksi olen idiootti ja en tajua mennä ikinä arkipäivisin aikasin nukkumaan? tekis mieli hakata päätä 67843 kertaa seinään ja huutaa tämä olo pois. kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti